Hirsitalon rakentaminen on ympäristöteko

Teksti

Jorma Välimaa

Kuvat

Hans Koistinen

Julkaistu

24.1.2026

Lähimmän vuosikymmenen Romppainen on toiminut näköalapaikalla hirsirakentamisen eteenpäin viemiseksi, Hirsitaloteollisuus ry:n toimitusjohtajana. Keskeisintä hänen työssään on viime vuosina ollut suomalaisen hirsitaloteollisuuden viennin edellytysten kehittäminen. Kotimaan osalta homma on jo paremmin hanskassa. Hirsitalojen markkinaosuus kasvaa ja rakentajat alkavat olla hyvin tietoisia massiivipuisien talojen ylivoimaisista ominaisuuksista.

Vielä kymmenen vuotta sitten asiat olivat päinvastoin. Uudet rakennusmääräykset uhkasivat torpata kokonaan massiivipuiset seinät. Vanhassa laskentatavassa talon jokaiselle ulkorakenteessa olevalle osalle oli määritelty eristyskykyä kuvaava U-arvo, joka tuli täyttää. Mutta ympäristöministeriö oli valmis kuulemaan alan keräämää tutkittua tietoa ja ajattelemaan hirsitalojen energiankulutusta kokonaisuutena. Hirsitaloteollisuus osoitti, että lisäämällä eristevahvuuksia ylä- ja alapohjassa hirsirakennuksen energiatehokkuus yltää vaaditulle tasolle koko elinkaaren ajalta. Faktat olivat selviä ja hirsitalojen rakentaminen nykymuodossaan sai jatkua. Energiatehokkuuteen vaikuttavan tiiveyden osalta nykypäivän hirsitalot ovat puolueettomien mittaustulosten valossa yhtä tiiviitä kuin muillakin seinäratkaisuilla toteutetut talot.

– Tulevaisuudessa rakentamisessa on huomioitava kiertotalous. Kiertotalouden parasta AA-luokkaa ovat rakennusosat, jotka ovat käytettävissä sellaisenaan. Sen puolesta hirsitalot ovat täyttäneet kaikki määräykset jo vuosisatoja. Ilman lisäeristystä rakennetun hirsitalon runko muodostuu päällekkäin ladottavista hirsistä, jolloin se on hirsien osalta purettavissa ehyenä ja se voidaan pystyttää uudestaan toiseen paikkaan. Eli hirsitalojen seinät läpäisevät sataprosenttisesti kiertotalouden tulevat vaatimukset, Romppainen sanoo.

Lamellihirsi on kestävä ja turvallinen

80-luvun alussa kehitetty lamellihirsi on suomalainen keksintö. Se syntyy liimaamalla höylättyjä lankkuja yhteen. Päästötöntä liimaa on hirressä kaksi promillea. Tämä takaa rakenteen kestävyyden ja turvallisuuden. Tätä ovat todistamassa vuosikymmeniä jo käytössä olleet lamellihirsitalot. Ne ovat edelleen virheettömässä kunnossa ja mittaukset osoittavat niiden sisäilman terveelliseksi.

– Hirsialalla tuotekehitys on Suomessa ollut ripeää ja laadukasta. Merkittävä suomalainen innovaatio on myös painumaton hirsirakenne, joka kehitettiin alan yritysten toimesta 2010-luvun alussa ja sisällytettiin alan standardeihin muutama vuosi sitten. Painumattomat hirsirakenteet ja lyhyet jiirinurkat ovat mahdollistaneet hirsitalojen modernin ilmeen, jonka luomisessa hirsiala on tehnyt hedelmällistä yhteistyötä Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikön kanssa. Kehittyneen arkkitehtuurin myötä hirsitaloille ryhdyttiin myöntämään rakennuslupia myös taajama-alueille. Tänä päivänä hirsitalon rakentamiselle ei ole esteitä kaupunkitonteille, joissa on ylipäätään rakennusoikeus puutalolle, Seppo Romppainen kartoittaa.

–Tulevaisuudessa, kun rakentaminen elpyy tämänhetkisestä ahdingosta, voidaan rakentaa isojakin hiilineutraaleja pientaloalueita hirrestä. Pientalojen lisäksi tuloaan tekevät hirsiset kerrostalot. Erinomaisen sisäilmansa ansiosta hirsirakentaminen kasvattaa jatkuvasti suosiotaan julkisten rakennusten osalta. Erityisesti kouluja ja päiväkoteja on jo noussut satamäärin eri puolelle Suomea, Romppainen jatkaa.

Päinvastoin kuin rakennusalalla yleensä hirsitalojen valmistuksessa ei synny lainkaan jätettä. Kaikki hirsitalon tuotannossa syntyvät sivutuotteet ohjataan hyötykäyttöön. Kutterilastut ja sahanpurut menevät kuivikkeiksi tai yhä enenemässä määrin niistä valmistetaan rakennuseristeitä. Tai ne käytetään lämmitysenergiaksi.

Hirsitalo vetoaa pientalojen rakentajiin

Mistä sitten johtuu kiinnostuksen merkittävä kasvu hirsisten pientalojen rakentamisessa?

– Suomalaisilla on runsaasti kokemusta hirsirakenteisista loma-asunnoista. Lomaillessaan moni on todennut niiden erinomaisen sisäilman erityisesti nukkuessaan. Hirsitalossa herää aamuisin hyvin levänneenä. Kun hirsitalot pesivät kasvonsa ja niiden rakentaminen myös kaupunkitonteille tuli mahdolliseksi, kiinnostus kasvoi nopeasti. Hirsitalon monet hyvät ominaisuudet saavuttivat suomalaisten tietoisuuden. Puskaradio toimi hyvin, Seppo Romppainen pohtii.

Massiivipuisten seinien kodikas tunnelma ja pitkäikäisyys vetoaa pientalojen rakentajiin niin voimalla, että etenkin nuoret haikailevat nyt hirsitalojen perään. Kuluttajakaupassa uusien hirsiomakotitalojen markkinaosuus on kasvussa ja lähentelee jo 30 prosenttia. Kaikki merkit viittaavat siihen, että markkinaosuuden kasvu jatkuu. Pohjoisessa Suomessa on paljon paikkakuntia, joissa yli puolet uusista pientaloista tehdään hirrestä.

Todellisen ryntäyksen jarruna on mielikuva hirsitalon korkeasta hinnasta.

– Eri talopakettien hintavertailussa työn osuus jää usein huomiotta. Hirsitaloissa se on pienempi kuin kilpailijoilla. Kun hirsikehikko on pystytetty, ovat suurin osa seinistä täysin valmiita pintakäsittelyä lukuun ottamatta. Hirsitalon kokonaishinta on erittäin kilpailukykyinen, muistuttaa Romppainen.

Hirrellä on jo saavutettu negatiivinen hiilijalanjälki, johon koko rakennusalan on tulevaisuudessa päästävä.

Seppo Romppainen, Hirsitaloteollisuus ry